Ryhm鋘 sfnet.atk.mac virallinen kuvaus

Similar Threads:

1.Ryhm鋘 sfnet.atk virallinen kuvaus

Heidi hautala: "Suomalaisista ollaan tekems?ydinvoiman koekaniineja,
ennenemtl?tavalla!"

Johan oli lausunto muuten! Mit?h viisaana kansanedustajanamme siis
tarkoitti tl?oudolla lausumallaan. Mik?on se ydinvoiman "ennenem
koekaniiniksi asettelu" maasamme jossa on ydinmvoimaa voimaloineen olut jo
vuosikymmenet?

Eli kyse ei TAATUSTI ole ydinvoimaloista, ei mykn ydinjteist? Mit?
viel?t plle voisi olla ydinrikollisiltamme tulollaan.. ..

____________________________________________
A/Koivisto/Mitterandin 80 000km2 kokoinen uraanikaivos koko maatamme
tuhoamaan.
B/ Askolan isotiippijalostamo ydinasetehtaineen, heksafluoridijalostamoineen
kaikkineen.
C/Euroopan kaiken ydinjteen slytys, ja likulkumaa, jossa
seilemt?kolkkaa e i ole vuosimiljooniin!
____________________________

2.Ryhm鋘 sfnet.keskustelu.terveys virallinen kuvaus

Neutriinojen oskillaatio pelastikin pvpaisteen aivan hiljattain. Jo
vuonna 1968 oli nt huomattu, ett?Auringosta tulee vain kolmannes niist?
neutriinoista, joita sen seilyn tuottaminen teoriassa edellytt. Oli siis
syyt?epll? ettei auringonpaisteen alkuper ymmretty kunnolla. Toinen
vaihtoehto oli, ett?matkalla Maahan Auringon neutriinoille tapahtuu
jotakin. Kesl?2001 kanadalaiset fyysikot ilmoittivat havainneensa, ett?
Auringon elektronin neutriinot muuttuvat muiksi, vaikeammin havaittaviksi
neutriinoiksi. Siksi elektronien neutriinoja siis rekistertiin odotettua
vemm. Yli 30-vuotinen mysteeri ratkesi. Kayserin mukaan Auringon
neutriinojen oskillaatiosta kertynyt ntt?on vahva, ja seminaarin nelj?
muuta esitelmj ovat samaa mielt? Lt?on niin merkitt? ett?sille
on jo povattu fysiikan nobelia.

Neutriinojen massa muokkasi avaruutta

Nyt tiedetn, ett?neutriinoilla on pakko olla ainakin pieni massa, koska
ilman sit?oskillaatio ei olisi mahdollista. Oskillaatiohavaintojen mukaan
massiivisimman neutriinon massa lienee vintn kymmenesmiljoonasosa
elektronin massasta. - Vaikka yksittsten neutriinojen massa olisi
pienikin, kaikilla neutriinoilla on yhteens?yht?paljon massaa kuin
universumin tdill?ja planeetoilla, sanoo Washingtonin yliopistossa
tykentelev?John Wilkerson luennossaan.
"Uuden" massallisen hiukkasen rooleja on kiinnostavaa spekuloida. Ehk?niin
sanottu pime?aine, jota ttitieteilij ovat etsineet jo vuosikymmeni?
koostuukin neutriinoista? Ktns?neutriinot riittsiv kuitenkin
kattamaan siit?enintn viidenneksen. Joka tapauksessa maailmankaikkeuden
alussa syntyneiden neutriinojen joukkovoima vaikutti ratkaisevasti
universumin rakenteeseen. Kun alussa syntyneet neutriinot sysyiv matkaan
les valon nopeudella, ne tasoittivat universumiin muodostuneita pieni?
epasaisuuksia, joista myemmin kehittyi galakseja.

*Mainittu les valonnopeus masaiselle hiukkaselle on todella nykyfysiikan
hjarhautuneita rajojamme koetteleva nn toteenntetty fakta. Siksi asiasta
ollaan oltu niin vaitonaisia fyysikkopiireiss? Lissi kun ts?puhutaan
vain neutriinosta, on ymmrett? ett?neutriinono on todelisuudessa
tulkittu nimenomaan "antineutriinoksi" seilyn tuotoksena. Eli meill?on
kissme ktns?valonnopeuksinen, massallinen ja KASAANTUVA
antiainepst?ydinvoimaloistamme biotooppiiimme. Jonka ratkaiseva
reaktiivisuusherkkyys liittyy sen "kriittiseen massaan." On tosiaan
tajuttava, ett?antiainemassa, joka ympistmme parhaillaan kiistatta
ydinvoimalapstn?monikymmekertaisin ntiheyksin Aurinkotaustaa normaalia
rajummin kasautuu on maailman vaarallisimmaksi tiedetty?rireaktiivista
antiainemassaa, joka kykenee rttn KOKO perusatomimassan kerrallaan
energiainfernoksi. Eli kriittist?massaa odotellessa.. ..!

Tasoituksen mr?riippui neutriinojen massasta. Niinp?universumin suuren
mittakaavan kokkareisuus kertoo neutriinoista ja pnvastoin. Universumin
rakenteen perusteella onkin jo laskettu, ett?neutriinojen massan ylaja on
viisi kertaa niin suuri kuin oskillaatiohavainnoista saadun massan alaraja.
Palaset loksahtelevat kohdalleen.

Varsinainen haamuhiukkanen yh?haussa

- Neutriinon massasta vakuuttuminen on jo johtanut uusiin kysymyksiin,
huomauttaa Boris Kayser. - Kysytn esimerkiksi, onko erilaisia neutriinoja
vain kolme. Miksei nelj, 17: tai rett?mr?

*Kysymys on siki kiinnostava, koska neutriinon osuessa esim. Auringon
protoniseilyyn syntyy 1 000 000eV gammapulssi joka parinmuodostuksessaan
voi muutua esim. elektroniksi, ja sen antiainneksi positroniksi, jollloin
neutriinoseily tuottaa fyysist?elektroniseily?
energiatilamuutoksellaan. Eli oskiloivan kvanttienergiapaketin
vaihtelevuudelle ei kyet?esittn todellista rajaamista asiallisesti
lainkaan.

Alkurdysteorian ja universumin litiumin mr perusteella voidaan
ptell? ett?neutriinoja voi olla enintn nelj? Universumin alun
rakennetta kartoittaneista WMAP-satelliitin mittauksista nyykin
alustavasti neljnen neutriinon haamu. My Los Alamosin
hiukkaskiihdyttimell?on saatu viitteit?neljnest?neutriinosta. Nelj,
niin sanottu steriili neutriino olisi aivan erilainen kuin muut, sill?se ei
liittyisi elektronin kaltaiseen hiukkaseen. - Elektronin, myonin ja taun
neutriinoihin vaikuttaa sek?heikkovoima ett?vetovoima. Steriiliin
neutriinoon vaikuttaisi sen sijaan pelktn vetovoima, Kayser selitt. -
Se on siis varsinainen haamuhiukkanen. Tietysti tutkijoita kiinnostaa my
neutriinojen tarkka massa ja se, miksi neutriinot ovat niin paljon kevyempi?
kuin muut hiukkaset. - Jkimmsen kysymyksen vastaus saattaisi auttaa
ymmtn massan alkuper laajemminkin.

Tuhosivatko neutriinot antiaineen?

Kayser kysyy my, ovatko neutriinot syy siihen, ett?olemme olemassa.
Alkurdyksess?muodostui nt yht?paljon sek?ainetta ett?antiainetta,
ja n?tuhoavat toisensa yhdistyessn. Jjell?ei siis pitsi olla
mitn. Me kuitenkin olemme tll? - Neutriinojen ja aineen vinen
vuorovaikutus ehk?tuotti universumin alkutilaan epasapainon aineen
eduksi, Kayser pohtii. T?saattoi johtua esimerkiksi siit? ett?
antineutriino ja neutriino oskilloivat eri tavoin. Voimme siis olla
neutriinojen lapsia.
Leena Ttinen on ttitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja
Tiede-lehden vakituinen avustaja.

3.Ryhm鋘 sfnet.keskustelu.foreigners virallinen kuvaus

YLE A-piste 07.05.2008 aika mieliinpainuvaa tykityst T asti ministeri
Jan Vapaavuori on yybereimmin vaatinut kaiken taloustoiminnan keskittist
hskimmin painoin pelktn Helsinkiin. Ainoastaan ydinvoiman h toki
haluaa niin halvatun kauas Helsinkist kuin mahdollista. Vapaavuori haluaa
kaiki asukkaat pois maakunnista Helsinkilihottamaan, samoin talousalan
edustajat, kuin erityisesti kaupat my.. ... .tai siis tasti halusi!

Kun Keskisen kauppa alkoi imuttamaan helsinkilsostajia ei homma ole
herroille ollut yhtn "kivaa". Ja Keskistvastaan on helsinkilsmahakkaat
keskitteet jo pitkn ja hartaasti sellaista loanloiskintaa, ettei
vastaavaa. Mutta ei edes triit Nyt kun Vapaavuoren toiveita noudattaa
my maskulaiskauppias Toivo Sukari oli Jan kuin rotan syyt ja toista
odotteleva. Tuskin niin  myrtynyttministerion TV:ssjuuri nty, kuin
keskustellessaan oivallisen taitavan Sukarin pyuittVapaa/ydinvuori.
Jan teki kardinaalimunauksen toisensa pern mm. uhkailemalla
HENKILOHTAISISTA tarkentamattomista.. .ai, jai, intresseistn est
Vihtiin rakennettavan Ideaparkin. Sukari ilmoitti inhonsa siekailematta
rhken helsikilskauppasuojeluun ja pkaupunkiministeri sai mit
tekotistn ansaitsi. On aivan varmaa, ettnoin rke linyv omaan
napaan tuijottamista ei vapaan kilpailun maailma kokomusministeristn
kauoja katsele. Ilmassa oli lyijynharmaan knokoutin ankaraa viimaa.

Oivaltavasti Toivo osoitti my ministerin tiettyyden kaupasta ja
niiden mristyleisemmin Pohjolassa. Oivasta sl kttVapaavuoren
nestunta pakitti ryskyen taustalla. Tosiaan keskustelun tiimoilla ki
selvsi, ettJan oli enemm kapitalismia ja kaikkea vapautta yritt
vastaan julkisesti kuin taannoin Engelssin triio! Ki my ilmi, ett
keskustelijoista vain Jan oli sitmielt ettei el ole KehIII
ulkopuolella ensinkn. No ehti asuntoministeri heittn pari rivi
ydinvoimaikoonisponssiina, mutta .. no toi LUVATTOMAN heikko esitys
nimenomaan raakasti ryvettyneeltasuntoministeriltarvon Kokoomus! Enemm
kuin vaihdon paikka ministerillenne ja valovuosia viisaampaa.. no hei vaikka
Kanervaa vaihdokkisiiviln, jossei muita ldy!)

4.Ryhm鋘 sfnet.keskustelu.laki virallinen kuvaus

Fingridistydinupottaja.

07.06.2008 oli nmmturhaa etsiedes lehdistpv aiemmin julkaistua
ilouutista energiamarkkinoiltamme. Jotain todella outoa
tiedotussensuuripakoa Suomen ydinhallinnoltamme taas. Ja koska muut
tiedoitusvineet jleen nstuskalla rivin rivijulkaista nin toki
kaikki j taas ydintutusti niille jotka osaa ja uskaltaa, silvuplee arvon
lukijani.

Jos katsomme skaskujamme huomaamme miten itse sk hinta on tuskin
samaa luokkaa kuin massiivinen yhtsuuri osuus sk siirtokustannusten
kanssa. Kun EU mri Fingrigin sksiirtobisneksestpoistettavaksi
Fortumin, TVO:n ja tkaltaiset pelktn niinik energiantuotantoyhti
oli se enemm kuin shokki ydinalamme rahoituksille. Mikn nimittn ts
skisneksessei ole niin tuottavaa kuin siirtoverkkofirmamojen loputon
ja takuuvarmistettu rahantulo siirtomaksuineen ilman kilpailupeikkoja.
Ydinyhti mm. Fortum ovat omistamalla skerkkomonopoleja kyenneet
kttn ilmaiseksi omaa skerkko-osuuttaan laistaakseen kilpailevia
energiafirmoista tsin poiketen huikeita ydinsiirtoskonopolilaskuja.
Vielkuppaamaan muilta skhtiltrahat pois!

Kyseesson EU.n tulkinnan mukaan hskein mahdollinen
markkinavristysmekaniikka my ydinyhtionopoleillemme. Ja siksi niiden
markkinamrvyydestlyn kerralla ptpoikki, tsja nyt! Eli
jatkossa se mlihottaa ydinyhtitme Fortumeja ja muita muutetaan
plusalkumerkistmiinusmerkkiseksi valtaisaksi menon loisersi. Kuvaavaa
tilanteelle on se, ettuutista ja sen taustoja ei maassamme lehtiyhti
uskalla lainkaan julkaista, ei juuri edes muut. Mutta Fortumi mainittiin ja
mm. TVO jos mikon nimenomaan EU:n mainitsema PELKKenergiantuotantoyhti
jos mik Joten maamme ydinyhti saa niin  rankasti jopa EU:lta lunta
tupaan, ettkenties kovasti enteellisesti TVO:n johtajaportaasta alkoi
asian julkitulosta ankarankova rotaatiopakohyllytystjo perjantaista 06.06.
Elme todella mielenkiintoisia aikoja ja ntt ydinvaltiomonopoleilla
olevan enemm kuin hikistjatkotaivalta ankarasti tiedossa. Ehktosiaan
alkaa pvpaistamaan ja asiallisuus lyn visin ydinmonopolejamme
hskeine ydinaikeineen ahtaalle!)

5.Ryhm鋘 sfnet.harrastus.ruoka+juoma virallinen kuvaus

Jostain kumman syystjulkinen sana ei ole tieten halunut tuoda esille
faktaa, ettydinvoimaloiden vuosikttste esim. Suomessa kes leens
ovat katastrofaalisen heikkoja. Parhaillan eletn aikajaksoja, jolloin
tsillpyivteollisuus tarvitsisi kipeti sktuotantoa, mutta
tilanteen katastrofaliseen tilaan ajaa se, etttuhansia megavattejaan vain
teoriassa tuottamaan kykenev ydinvoimalat makaavat viikoista toisen
kuukausia turhan panttina ties minkseisokin, huoltojakson, revision,
pommiuhan ja loputtomien latausseisokkiensa kourissa. Sitmukaa kun nt
epakauden ydinvoimaloita on harmiksemme tehty on niistjohtuva
hallitsematon tilanne ryttynyt alati pahemmaksi. Aiheesta kirjoittaa
Satakunnan kansa varsin huolestuneeseen syyn seuraavaa miten ydinvoiman
ns. "mahtavuus Suomessamme" nyy ja tekee:

S.K.24.05-08".Sk pssihinta on noussut ylltn, kun kev on ollut
odotettua viilepi ja sk on ktetty lmitykseen ennakoitua enemm
JUURI ydinvoimaloiden huoltoseisokkien aikaan! Sallilan-konserni teki 21,8
miljoonan liikevaihdollaan ja omalla Loimijoen vesiskuotannollaan 8
gigawattitunnin tuotannolla, turvevoimalla ja tuulivoimalla vastuualueellaan
343 gigawatin energian siirron."Nn on pienten tehttspvy
Lapijoen sk lailla paikatakseen ydinvoimaloitten massiivisia
tuotantopuutoksia Suomen kansan ahdingon poistoon. On enemm kuin
loistavaa, etttlaista ydinvoiman hallitsemattomista ja epakaan
styvyttistreservirepeisthuolimatta saadaan kaikessa
ydinterrorissa aikaan my asiallista ja puhtainta ekosk edes seilyn
runtelemien keskoskaappien yms. kttoimaksi. ..Me Suomen raskautetut
teemme kunniaa viiden minuutin hiljaisuudella nlle kaikille ydinsaastan
miljoonille uhreille ja heitauttaville uudisenergiapioneereille. .. .. ..!

PS. Ja kauhistellen jleen uuttta TVO/Fortum/Posivan:n ydinvoimalamasiivien
tritiumpsten ja (440kpl ktsnyt) maailmaamme tuhoavien
ydinvoimaloitten syytien raskasvesitritiumpsten ja kiin rtien
beettasoihtujen uhreja my elmistsme. Jo pitkn on ollut tiedossa,
ettydinvoimaloiden 360-kertaistuneet radioaktiiviset tritiumhryt yms.
tappavat massoittain nsslammikoissaan suojatta kutevaa
sammakkoelmist. 23.05.2008 on julistettu maailmanlaajuiseksi
sammakkoelnten KATASTROFIJULISTUSPVSI!.. ..Mittsjatkuvassa
ydinaavikoitumistuhoterssissosaa en sanoa rakkaat lukijani? Niin olen
minnstEinsteininkin ennakoimista faktoista oppia antanut mr
karsastamatta? .. Ehken tarpeeksi, mutta nyt tilanne alkaa olla sellainen,
ettmeid JOKAISEN on kertakaikkiaan pakko tehdomakohtaiset ratkaisut!
Kannattaako alati  etenev ydinteurastusta vai vastustaakko sitluonnon
mukana? Yhtkaikki arpa on heitetty. Ydinvoima LTEE!.. En luonto kysyy
mielipiteenn asiasta vain yhden kysymyksen. "Ihmiskunnan kanssa, vai
ILMAN!?". .)) ))

6. Ryhm鋘 sfnet.viestinta virallinen kuvaus

7. Ryhm鋘 sfnet.harrastus.retkeily virallinen kuvaus

8. Ryhm鋘 sfnet.keskustelu.maanpuolustus.tekniikka virallinen kuvaus